Ghost of BLS

virtuaalihevonen Kuvassa oikeasti o. Ruffian Reef. Kuva: Hippola/Emilia Fager xx-o. Ghost of BLS Totti s. 15.10.2009 (vhkr) 171cm • om. Heidi N, kotitalli VRL-68300 KO:GP • RE:120cm • ME:90cm kasv. Bellisente isä / emä (täyttänyt 3-vuotta 15.01.2010)

Kävelet rauhassa pitkin maantietä, napit korvissasi ja musiikki niin, ettet kunnolla kuule ympäristöäsi. Havahdut siihen, kun tanner alkaa tärähtelemään jalkojesi alla. Otat kuulokkeet pois ja katsot ympärillesi, edessä ei näy mitään, ei vasemmalla eikä oikealla. Mitä kummaa? Sitten vilkaiset taaksesi, seisahdut paikoillesi. Sieltä laukkaa hevonen, musta, kuin yö. Sillä on satula selässä, suitset päässä ja ohjat kaulalla. Jonkinmoiset apuohjatkin näyttävät kaulalla roikkuvan. Tajuat, että ori on karkuteillä. Olet siis tavannut Totin.

Karsinasta katsellessaan ja tarhassa möllöttäessään Totista ei koskaan uskoisi, mitä pinnan alle piiloutuukaan. Oria pystyy hoitamaan huoletta, se pysyy perässäsi vaikka ilman narua, eikä tarvitse kuin äänikäskyn 'seis' kun se jo pysähtyy, vaikka itse jatkaisitkin matkaasi. Täydellinen hevonen, eikö?
Ei, läheskään. Kun Totin selkään kiipeää, ori muuttuu tyystin. Kentällä ja muutenkin aidatuissa tiloissa se kulkee kuin ajatus, eikä säiky sen kummemmin mitään. Avoimessa maastossa ja ainakin siellä, missä se ei ennen ole käynyt, ei kannata nousta selkään rempsein mielin, ainakaan ilman kypärää. Maastolenkeille kannattaa varustautua siis värintään kypärällä ja turvaliivillä. Myöskin martingaalien käyttö on pakollista. Maastossa nimittäin Totti kyttää kaikkea, sätkyilee jopa omia ääniään ja pahimmassa tilanteessa riistäytyy käsistä, tiputtaa varomattoman ratsastajan ja säntää häntä töröllä takaisin tallille.
Kuitenkin, suljetussa tilassa siis Totti kulkee ja vielä hyvin. Vaikka sen suku ei olekkaan hääppöinen eikä sieltä löydy maailmanluokan kilparatsuja, on Totti kuitenkin saanut itselleen kilpailijan verta ja liikettä. Ori kuuntelee pieniäkin apuja todella hyvin, siksi kaikkien apujen kanssa tulee olla varovainen eikä varsinkaan sen suusta saa repiä, missään tapauksessa. Koulupuolella Totti loistaa liikkeissään ja estekentillä hyppyvoimassaan ja nopeudessaan. Orin askeleet ovat pehmeitä, mukanaistuttavia ja sulavia. Ravi varsinkin on Totin bravuuri, jos niikseen voi sanoa. Kaikkein parhaiten herra osaa lisäykset, joihin se lähtee innokkuudella ja liitävällä askeleella. Myös laukka on pehmeää ja joustavaa. Totilta onnistuu laukanvaihdot melko mukavasti, eikä lisäyksissäkään tunnu olevan ongelmaa. Ainoa harjoiteltava on vielä laukkapiruetit, jotka toisinaan onnistuvat täydellisesti ja toisinaan menevät täydeksi fiaskoksi. Käynti Totilla on pitkää ja matkaavoittavaa. Kaikkea muuta, kuin maahansidottua.

Matkoilla Totti viihtyy aina. Vaikka lastauksessa kannattaakin käyttää ainakin yhdellä sivulla liinaa, se menee autoon melko usein lähes ongelmitta. Perillä kannattaa puratessa kuitenkin antaa vähän liinaa vapaaksi, sillä Totti on ottanut tavakseen peruuttaa autosta melko vauhdilla. Ulkona se pysähtyy päästyään lastaussillalta ja normaalisti myös ilmoittaa äänekkäästi saapumisestaan. Kisapaikoilla kannattaa pysytellä vähän kauempana tammoista ja muista oreista, vaikkei Totti mitenkään ala haasteita heittelemään tai vikuroimaan sen suuremmin. Kypärää kannattaa kuitenkin taluttelijan aina pitää päässään, jos ei muuten, niin turvallisuussyistä. Koskaan vielä ei Totti ole kauhonut kenenkään päätä tohjoksi.
Ja sitten päästiin tähän orien normaaliin käytäntöön, kauhomiseen. Totin etujalkoja kannattaa varoa, riittää, kun seisoo vain sen verran sivussa, ettei jalat osu. Ei herra pahaa tarkoita, mutta siltä ei vain olla saatu kitkettyä pois tuota turhautuneisuuden ja äksyilyn oiretta, joten varsinkin, kun on oreja lähellä, pysytään visusti Totin vierellä. Pystyyn ei ori hypi, eikä sen paremmin potki muita hevosiakaan.

Eläinlääkäreiden ja kengittäjien seurassa Totti käyttäytyy hyvin. Se jaksaa hienosti seistä pidemmänkin aikaa sillävälin, kun kengittäjä sovittaa sille kenkiä. Herra tykkää varsinkin eläinlääkäreistä, kun niiltä on ollut tapana saada vähän herkkua muutaman pistelyn jälkeen. Totti on myös yllättävän helppo viedä pakkokarsinaan.

Yleisesti ottaen siis Totti on oikea herrasmies, joka antaa hoitaa itseään miten päin vain eikä hermoile turhia, kuin maastossa. Tykästyitkö sinäkin oriin yhtä paljon kuin minä?



Totti on syntynyt Bellisenten talliin 15. lokakuuta vuonna 2009. Orin tulevaisuudesta oli päätetty jo ennen sen syntymää, kun Noora, Totin emän, Fiian, omistaja kirjoitti myynti-ilmoituksen ja Heidi, Totin nykyinen omistaja, huomasi ilmoituksen ja ilmaisi kiinnostuksensa. Herra muuttikin sitten Heidin huomiin melko pian syntymänsä jälkeen.


Totin isän, Amistad Amis, suvusta ei ole lähes mitään tietoa. Kuitenkin ori itse on hyvin komea ja luonteeltaan reipas. Totin lisäksi Amiksella ei ole muita jälkeläisiä, mutta se on kilpaillut hyvin tuloksin sekä koulussa, että esteillä. Uteliaisuuden Totti on varmasti perinyt kuitenkin isältään, sillä sen omistajan mukaan saattaa löytää mitä ihmeellisimmistä paikoista aina välillä. Ratsastaja selässään Amis on kuulemma hyvin ailahtelevainen, välillä säikkyy kaikkea ja välillä ei edes taivaalta putoavia pommeja. Tämän orin kanssa siis kannattaa pitää varansa. Amis on 175cm korkuinen ruunikko paketti.
Amin isä, eli Totin isänisä Stalin's Chords Stalin on todellinen herrasmies, vaikka herkkä onkin. Stalin kilpailee kouluradoilla ja on ratsastettavuudeltaan täysi 10. Herra rakastaa harjailua ja hillittyjä huomionosoituksia eikä lähde narun päästä vaikka kuinka pelottavaksi touhu menisikin. Stalin myös hyppää epäröimättä ja on siis lähes täydellinen monitoimihevonen. Stalin on 165cm korkea mustanruunikko.
Totin emänemästä ei ole muuta tietoa, kuin vain nimi ja vanhemmat. Luulisin kuitenkin, että hän on hyvin kultainen ja luonteeltaan todella mukava. Eihän muuten Totista näin ihana olisi tullut!

Totin emä T.H. Flying Butterfly Fiia on Tuuliharjan kasvatti. Tamma on koulutettu Grand Prix-tasolle ja olikin kerännyt jo Totin syntyessä 8 sijoitusta, joista 5 voittoa GP-tasolla sekä esteiltä 3 sijoitusta. Fiia kilpailee pääosin kouluratsastusta. Tottia aiemmin tamma oli synnyttänyt yhden varsan. Rodultaan Fiia on englannintäysiverinen ja 167cm korkea.
Fiian isä, eli Totin emänisä Dark Desteny Dessu on jo elämää nähnyt, oikein komea englannintäysiveriori. Dessu on koulutukseltaan myöskin GP-tason hevonen, mutta se kisaa myös yhtä paljon esteitä, joihin on kouluttautunut 160cm asti. Erinäisistä kilpailuista ori on kerännyt 5 sijoitusta ja jälkeläisiä herralta löytyy 7 kappaletta, joista jokainen on tahollaan menestynyt hevonen. Dessu on 178 senttinen.
Fiian emä, eli Totin emänemä Fly Like Lady Bird Birdi oli kaunis ja kaikkien rakastama tamma. Birdin lento maan päällä loppui 17.12.2008, kun rouva kuoli vanhuuteen 20-vuotiana. Sitä kaipaamaan jäivät monet ihmiset ja eläimet, muunmuassa tamman omistaja, Taru. Birdi sai kuitenkin elämänsä aikana 8 jälkeläistä, ja tavallaan tamma elää yhä niiden kautta, ja myöskin Totin kautta. Birdi sai myös elämänsä aikana muutaman kilpailun alleen, vaikkei tammasta haettukkaan minkäänlaista ruusukehaita. Rotunaan englannintäysiverinen ja korkeutenaan 167cm.

isä Amistad - VH-41475 • 175cm • ruunikko - thoroughbred	ii Stalin's Chords - thoroughbred	iii Stormclouds Passion
		iie Midnight Shadows
	ie It's Only Shadows - thoroughbred	iei Whisper of Summer
		iee King's Mist
emä T.H. Flying Butterfly - VH-10537 • 167cm • rautias - thoroughbred	ei Dark Destiny - thoroughbred	eii Racemosa
		eie Scarlett Wonder
	ee Fly Like Lady Bird - thoroughbred	eei tuntematon ori
		eee tuntematon tamma

Totti ei ole tarjolla jalostukseen.

4. tammikuuta 2010, valmennuksen järjesti mint. Valmennuksen tasona helppo c.
Kommentti: "Jo astuessanne maneesin ovesta sisään, huomioni kiinnittyi upeaan mustaan oriisi. Selkään kiipeäminen näytti hiukan ongelmalliselta orin tepsutellessa eteenpäin, mutta kyllähän se lopulta onnistui. Käveltyänne muutaman kerran maneesin ympäri pyysin ottamaan ohjat tuntumalle ja nostamaan ravin. Totilla näytti olevan todella pehmeä ravi, ja muutaman kierroksen jälkeen siiryitte jälleen käyntiin. Käskystäni vaihdoitte suuntaa. Tehtävä oli tämmöinen: Lyhyet sivut ravia, pitkät pohkeenväistöä käynnissä. Pidin silmällä varsinkin askellajin vaihtoa, mutta sekin sujui ongelmattomasti. Kun olitte toistaneet tätä hetken, kerroin uuden tehtävän; pitkät sivut laukkaa, lyhyet sivut pohkeenväistöä ravissa. Totti nosti myös hienosti laukan, ei mitään ongelmia. Pohkeenväistö sujui myös ravissa, joskin alussa oli hiukan hankaluuksia täysiverisen yrittäessä saada pitkät koipensa järjestykseen. Vilkaistuani kelloa huomasin, että valmennustunti oli jo oikeastaan loppunut. Kiersitte maneesin vielä muutaman kerran käynnissä, minkä jälkeen tunti loppui."

10. maaliskuuta 2010, valmennuksen järjesti Sophie. Valmennuksen tasona helppo a.
Kommentti: Uskoin heti löytäneen sellaisen ratsukon, jonka haluaisin vielä uudestaan tavata, kun tulin maneesiin. Olit jo hypännyt selkään, minun sählätessä ulkopuolella.
"Lämmittele sitä käynnissä ja kerää muutaman kierroksen jälkeen ohjat", ohjeistin seuratessa samalla Totin askellusta. Ori oli varautunut ja sen näki sen jännittyneistä lihaksista. Se oli valmis lähtemään minne tahansa, kunhan se saisi yhdenkin tekosyyn lähteä vauhdilla pois tilasta. Mutta olimmekin maneesissa, ei ori sieltä minnekään pääse. Rauhoittelin hevostasi rauhallisella puheella ja muutaman kerran, orin leikkimässä lapsellista, osaamatonta nuorukaista, muistit hyvin pitää kädet alhaalla.
"Lunta tulee katolta, älä hermostu. Tiedän, että Totti osaa mennä hyvin. Kerää nyt ohjat ja aloitetaan sulkutaivutuksella. Se voi olla aluksi haastavaa", sanoin. Sulkutaivutus sujui hyvin, vaikka pitkäkoipinen hevonen yrittikin aluksi sotkea jalkojaan, mutta tajusi pian että nyt on aika tehdä töitä.
"Katso eteenpäin, älä tuijota hevosen niskahihnaa", huomautin, "jatkakaa seuraavan pitkän sivun jälkeen ravissa ja jää ympyrälle. Katsotaan istuntasi."
Totti siirtyi sulavasti raviin ja sait heti oikean kevennyksen. Jäit pääty-ympyrälle eteeni ja katsoin tarkkaavaisesti istuntaasi.
"Varpaat menosuuntaan, polvi irti satulasta. Nyrkit pystyyn, hartiat taakse. Istu harjoitusraviin ja keskity nyt temponvaihteluihin. Voit jatkaa nyt suoraa uraa pitkin, mutta pyydä tempoa lisää pitkillä sivuilla ja lyhyillä kokoa", selitin. Jatkoit ympyrältä ulos ja heti sait hevosen menevän kauniisti lisätyssä ravissa.
"Jarruttele tarpeeksi aikaisin ennen lyhyttä sivua", huomautin. Ravityöskentelyn jälkeen oli aika laukalle. Sinun piti nostaa laukka käynnistä ja se onnistui todella hyvin.
"Yritä löytää hyvä tahti laukkaan, josta voit sitten säätää sitä pienemmäksi tai suuremmaksi. Otetaan temponlisäystä pitkille sivuille. Tahti ei kärsi, vain liikkeet suurenevat. Tunnet kyllä eron. Nojaa enemmän taakse ja käytä ääniapuja." Ensiksi Totti oli ampaisemassa puolineliin, mutta sait sen takaisin hallintaan ja askeleet huomattavasti isommiksi.
"Hyvä, tee vielä toinen sivu temponlisäystä ja jäähdyttele sitten itse ravin kautta käyntiin", kiitin. Siirsit Totin raviin, ravasitte pari kierrosta ja sitten siirsti käyntiin. "Kiitä sitä vielä taputtamalla", sanoin, "teitä oli kiva valmentaa."